Top 5 syyt suunnitteluprojektin epäonnistumiseen


Edellisessä blogissa listattiin ohjeita onnistuneeseen suunnitteluprojektiin. Onnistumisen ilo sai kuitenkin pohtimaan syitä sille, miksi joskus suunnitteluprojektit epäonnistuvat. Syitä on monenlaisia, mutta tässä viiden kohdan otanta mielestämme keskeisimmistä.

Emme tällä kertaa väännä esimerkkejä rautalangasta, vaan valitsimme maanläheisemmän vaihtoehdon ja vertaamme suunnitteluprojektia puusavottaan.

  1. Väärä ratkaisu väärään ongelmaan

Suunnitteluprojekti tulisi aloittaa aina ratkaistavan ongelman määrittelyllä. Ongelman tulisi olla niin keskeinen, että sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa. Suhteellisuudentaju on kuitenkin hyvä säilyttää, sillä taitavinkaan suunnitteluvelho ei kykene taikatemppuihin. Kertaalleen kaatuneiden projektien uudelleenlämmitykset ovat myös usein tuomittuja epäonnistumaan myös toistamiseen.

Puusavotassa tavoitteena on saada polttopuita talven takan lämmitystä varten. Työskentelyalue kannattaa valita tavoitteen mukaan, sillä halkomotin haaliminen pajupuskasta on hidasta. Metsässä pitkään maanneet puut kannattaa jättää rauhaan, ne ovat todennäköisesti lahoja.

Mahdollista ratkaisupolkua pohdittaessa tulee niin ikään pitää konteksti ja käyttökohde kirkkaana mielessä. Teknologia tarjoaa monenlaisia työkaluja ratkaisun avaimiksi, mutta niitä pitää osata käyttää oikein.

Moottorisahalla voi yrittää kaataa puita käynnistämättä konetta, mutta moottorisahan raahaaminen työmaalle ei automaattisesti tehosta työtä. Homma sujuu huomattavasti nopeammin, jos työvälinettä käyttää oikein, eli vetää sen ensin narusta käyntiin.

  1. Unohdetaan asiakas & tavoite

Suunnitteluprojektin tulisi nimensä mukaisesti sisältää myös suunnittelua. Itse suunnitelman tekeminen on kuitenkin vain hyvä alku, sillä hahmoteltua polkua tulee seurata ja sen toteutumista pitää arvioida. Hyvä projekti sisältääkin suunnittelua, testausta, seurantaa ja myös tulosten pohjalta tehtyjä parannuksia. Kun projekti valmistumassa, voidaan palata alkuperäiseen suunnitelmaan ja arvioida onnistumista.

Hyvän suunnittelun pohjalle tarvitaan tietoa tahtotilasta ja tavoitteista. Tämä onnistuu vain kysymällä ja kuuntelemalla. Asiakas ei aina osaa pukea tarvettaan ja tuskaansa sanoiksi, joten suunnittelijan tulee kuunnella herkällä korvalla ja poimia tarvittavat tiedot, vaikka sitten rivien välistä.

Tilannetta voisi verrata vaikkapa puun kaatamiseen. Puun kaatosuuntaa suunniteltaessa pitää ottaa huomioon suunta, johon puu on kallellaan. Puun kaataminen täysin vastakkaiseen suuntaan vaatii yleensä runsaasti apuvälineitä, mutta mikäli kaatamisen suunnittelu ja toteutus on sovitettu yhteen, tuloksena on juuri oikeaan paikkaan kaatunut puu valmiina pilkottavaksi.

  1. Ei ymmärretä, mitä UX on

Jos ei tiedä mitä tilaa, saa hyvin harvoin mieleisensä lopputuloksen. Jos ei tiedä paljonko halkoja mottiin menee, todennäköisesti määrä näyttää liian pieneltä. Niinpä ennen UX-projektin aloittamista kannattaa perehtyä aiheeseen kunnolla.

UX ei ole vain kauniita kuvia, eikä ole olemassa valmista tuotetta, jonka voisi ostaa hyllystä. Käyttäjäkokemussuunnittelu lähtee siitä ajatuksesta, että hyvin suunniteltu palvelu on käyttäjälleen miellyttävä kokemus, jonka haluaa kokea uudelleen. Kun työkalut ovat tarkoituksenmukaisia ja mukavia käyttää, työskentelytehokin paranee. Harva meistä voimaantuu työskentelemään tehokkaammin, jos tietokone temppuilee tai sahassa on tylsä terä. Työ sujuu hitaammin ja päässä katkeilevien verisuonien määrä kasvaa.

  1. Ei anneta tilaa asiantuntijuudelle

Vaikka digitalisaatio ajaa kovalla vauhdilla kaikkea mahdollista verkkoon, kokonaisuuksia ei siirretä nopeasti ja helposti kopioi-liitä -komennolla vaikka se asiaan vihkiytymättömän mielestä voisi niin toimiakin. Taloa kohti nojaavan puun kaataminen ei välttämättä onnistu pelkällä kaatolovella ohjaamalla, vaan kyseessä voi olla ammattilaisapua vaativa operaatio.

Niin suunnitteluprojektissa kuin puusavotassakin on syytä antaa tilaa asiantuntijuudelle. Kaikki eivät ole suunnittelun ammattilaisia, joten kannattaa luottaa heihin, jotka moisiksi tunnustautuvat. Mutkien oikominen esittämällä liian tiukkoja ja arvauksiin perustuvia raameja aikataululle ja kustannuksille ohjaa keskustelun yleensä heti väärille raiteille.

Kun keskiöön nostetaan nimenomaan esiin nousseen ongelman ratkaiseminen, onnistunut suunnitteluprojekti ei ole kustannus vaan sijoitus. Mutta jos puun kaataa talon päälle, itse tehdyt halot eivät ole enää se edullinen lämmitysvaihtoehto.

  1. Korjataan väkisin

Ylempänä on esitelty 4 syytä suunnitteluprojektin epäonnistumiselle. Näin voi todella joskus käydä ja silloin on tärkeää tunnustaa se tosiasia, että projekti on epäonnistunut. Jos epätoivoisesti takerrutaan vääriin ratkaisuihin ja yritetään rakentaa savuavien raunioiden päälle uutta projektia, suurella todennäköisyydellä tuokin yritys tulee epäonnistumaan. Järkevämpi vaihtoehto on myöntää epäonnistuminen ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

Jos puu on kaadettu täysin väärään suuntaan ja se nojaa tuuheaan kuuseen, joskus ainoa ratkaisu on kaataa myös se kuusi. Konkeloksi kutsutun, toiseen nojaavan ja puolittain ilmassa roikkuvan puun pätkiminen on sekä vaivalloista että vaarallista.

 

Epäonnistuminen on inhimillistä, mutta se ei tietenkään ole tavoitteena. Epäonnistumiseen johtavien syiden tunnistaminen auttaa välttämään vaaranpaikat ja saamaan aikaan parempia tuloksia. Ota yhteyttä niin pääsemme yhdessä pistämään projektit halki poikki ja pinoon.

-UX-metsurit Niilo ja Helena

 

Ratkaisukiihdyttämössä pohditaan yhdessä tavoitteita ja keksitään keinot niiden saavuttamiseksi. Jos Kiihdyttämö kiinnostaa, jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä!

Kirjoittaja:

Codemen

Codemen

info@codemen.fi

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Ohjelmistokehityksen kuulumiset suoraan sähköpostiisi!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.