Tekoäly tositoimissa


Ai4Valuen toimitusjohtaja ja perustaja Katriina Valli on toiminut pitkään tekoälyn sanansaattajana. Työnsä puolesta hän on päässyt näkemään ja kokemaan käytännön tasolla tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Donald Trumpin ja Hillary Clintonin vaalitaistelun aikana trolliarmeijat vyöryttivät 10 miljoonaa twiittiä, jotka sisälsivät eri määriä tekstiä, monia viittauksia, kirjoitusvirheitä ja muita epäsäännönmukaisuuksia. Datamassan käsittely olisi ollut ihmisvoimin mahdoton tehtävä, mutta tekoäly pystyi muodostamaan twiiteistä aikajanan ja korrelaatioanalyysin kahdessa päivässä, Katriina kertoo.

Tekoäly pystyy suorittamaan äärettömän nopeaa tulkintaa erilaisesta datasta, mutta se ei ainakaan toistaiseksi opi itse eikä muokkaa itse itseään. Tekoälyn voi valjastaa esimerkiksi keräämään tietoja eri lähteistä ja analysoimaan tuota valtavaa datamäärä helpommin hyödynnettävään muotoon. Tekoälyn avulla voi myös puhdistaa dataa, eli poistaa tietomassan joukosta epäolennaisuuksia tai luokitteluun kuulumatonta dataa.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2018 julkaisemassa Suomen tekoälyaika -raportissa listataan yhteensä kahdeksan ”avainta”, jotka liittyvät keskeisellä tavalla tekoälyn hyödyntämiseen. Raportin ensimmäinen nosto korostaa tekoälyn merkitystä yritysten kilpailukyvyn kasvattajana. Muut kohdat kehottavat muun muassa tekoälyn käyttöönoton helpottamiseen sekä rohkeisiin investointeihin. Lista loppuu kohdan kahdeksan aikomukseen nostaa Suomi tekoälyajan suunnannäyttäjäksi.

Datan rikastaminen keskeisessä roolissa

Codemenin järjestämässä AI & RPA Summit 2019 -tapahtumassa puhunut Katriina toi kuuntelijoiden tietoon tekoälyn avulla saavutetut hyödyt esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Espoon kaupungin kokeilussa tekoäly seuloi 15 vuoden ajalta kerätyistä sosiaali- ja terveystiedoista sekä varhaiskasvatuksen asiakkuusdatasta 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Tällainen ennakoiva analytiikka on arvokasta muun muassa ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Puolassa pyrittiin ennustamaan tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa uusien sairauksien ilmenemistä 2000 vanhuksen joukossa.

Tekoälyn haarukoitavaksi syötettiin tutkittavien ikä, sukupuoli, paino, ruokailutottumukset sekä tauti- ja hoitohistoria. Lisäksi dataa rikastettiin lisäämällä yhtälöön globaalit tautiluokitukset sekä yhteensä 300 puolankielistä lääketieteellistä tutkimusta.

Tuloksena saatiin todennäköisyys sille, miten todennäköistä on, että kullekin vanhukselle kehittyy jokin muu sairaus tiedossa olevien lisäksi.

Tietoyhteiskunta, jossa elämme, tarjoaa valtavan määrän avointa dataa hyödynnettäväksi, mutta tuon tietomäärän tehokas valjastaminen edellyttää tekoälyratkaisuja ja ymmärrystä käyttää myös ulkoista dataa oman dokumentaation lisäksi.

Tekoälyteknologioita löytyy useita, mutta valittavaa teknologiaa tärkeämpää on ymmärtää logiikka, millä data saadaan toimimaan, Katriina alleviivaa.

Esimerkiksi pelkästään Puolan vanhustutkimuksessa tutkittavasta joukosta kerätystä omasta datasta ei ollut mahdollista muodostaa kovin kummoisia päätelmiä. Mutta kun dataa rikastettiin ulkoisista lähteistä saaduilla tiedoilla, päätelmien tekeminen ja tietynlaisten korrelaatioiden löytäminen oli mahdollista.

Katriina on erikoistunut tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

Organisaatiot analysoivat toimintansa tehokkuutta usein pääsääntöisesti vain oman datansa puitteissa, vaikka olisi syytä analysoida myös yleistä markkinadataa, toimitusketjun toimijoista löytyvää dataa ja ostokäyttäytymisen kehitystä. Kilpailijoidenkin tilannetta olisi syytä tarkkailla. Kun kaikki tämä tieto yhdistetään, saadaan huomattavasti monipuolisempi kuva omasta liiketoiminnasta.

Pois perusteeton pelko

Tieteen saavutukset ja uudet teknologiat ovat ihmiskunnan historian aikana usein kohdanneet kovaakin vastustusta. Tekoälyä on kritisoitu muun muassa siitä, että työsuoritteet nopeasti ja uupumatta tekevä kone korvaa ihmiset työelämässä.

Jokaisen teollisen vallankumouksen myötä on esitetty pelonsekaisia skenaarioita siitä, että kohta kaikilta loppuvat työt. Eivät ne lopu, osa nykyisistä rooleista häviää mutta uusia tulee lisää vielä enemmän. Ne ovat myös ihmiselle mielekkäämpiä ja haastavampia.

Työ- ja elinkeinoministeriö nostaa esimerkiksi Saksan, jossa on Euroopan korkein robotisaatioaste ja alhaisin työttömyysaste.

Toinen usein listattu epäilys liittyy tekoälyn etiikkaan. Osaako tekoäly kunnioittaa ihmisen yksityisyyttä ja tunteita?

Tekoälyllä ei ole etiikkaa, koska sillä ei ole tietoisuutta. Se miten tekoälyä käytetään, on täysin ihmisten käsissä. Teknologialla ei tule tehdä kaikkea mikä on mahdollista. Tässä teknologiahurmoksessa tulee vielä ylilyöntejä, joissa ei ole ymmärretty, että on asioita mitä ei kannata tehdä, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista. Ihmiskunta kuitenkin oppii virheistään ja osa tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä on jo julkaissut tähän liittyen omat eettiset ohjeensa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Etiikkahaaste haastaa yritykset mukaan tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen ja eettisten ohjeistusten laadintaan. Katriinan valistuneen arvion mukaan kymmenen vuoden kuluessa tekoälyn hyödyntäminen arkipäiväistyy.

Kohta ketään ei enää kiinnosta, onko asiakaspalvelun chatissa vastaava Katriina botti vai ihminen.

Terminator-elokuvissa esiteltyä koneiden vallankaappausta pelkäävät voivat Katriinan mukaan nukkua yönsä edelleen rauhassa.

Olemme vielä kaukana tilanteesta, jossa tekoäly olisi ihmisen kaltaisesti oppiva.

Kirjoittaja:

Codemen

Codemen

info@codemen.fi

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Ohjelmistokehityksen kuulumiset suoraan sähköpostiisi!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.