tie, aita ja tietokone jossa 60 % valmiusaste

Miten seurata projektin valmiusastetta – eri näkökulmia

Valmiusasteen määritys on kaikenlaisissa projekteissa haastava aihe. Oli kyseessä sitten ketterä ICT projekti tai megaprojekteihin luettava ydinvoimalan rakennusprojekti, projektin valmiusaste kiinnostaa aina sidosryhmiä.

Projektin valmiusasteen laskeminen saattaa olla erityisen haastavaa, ellei siihen liittyviä periaatteita suunnitella projektin alussa. Hyvään projektihallintaan kuuluu valmiusasteen selvittäminen ja raportointi sovittuina raportointiajankohtina.

Projektissa tulee päättää mitä valmiusasteella tarkoitetaan ja miten se lasketaan. Esimerkiksi moottoritieprojektissa valmiusasteeksi mielletään helposti valmiin tieosuuden pituuden suhde suunniteltuun pituuteen. Tällöin valmiusaste olisi 50%, kun moottoritiestä on puolet rakennettu valmiiksi. Mutta jos toinen puoli sisältää enemmän työtä, kuten siltoja ja tunneleita, pituus ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin valmiusasteen mittari.

Valmiusasteella voi olla eri merkitys erilaisissa projekteissa, mutta yleensä se tarkoittaa arviota tehdyn työn osuudesta suunniteltuun työmäärään nähden. Valmiusaste voidaan laskea tehtävälle, työpaketille, osaprojektille tai koko projektille.

 
Valmiusasteen laskemisessa käytetään yleensä seuraavia mittaustapoja:

 

    • Vakiokaava (Fixed formula) sopii parhaiten pienten tehtäväkokonaisuuksien mittaamiseen
      • 50/50 – tehtävän valmiusasteeksi määritellään 50% kun se on aloitettu ja 100% kun se on valmis
      • 25/75 – tehtävän valmiusasteeksi määritellään 25% kun se on aloitettu ja 100% kun se on valmis
      • 0/100 – tehtävän valmiusasteeksi määritellään 0% kun se on aloitettu ja 100% kun se on valmis

0/100 -kaava sopii tehtäville, jotka alkavat ja päättyvät yhden raportointikauden sisällä. 50/50 ja 25/75 -kaavat sopivat tehtäville, jotka alkavat ja päättyvät kahden raportointikauden sisällä

    • Prosenttiluku (Percent complete)

Sopii suurempien kokonaisuuksien mittauksiin, jotka alkavat ja päättyvät usean raportointikauden sisällä.

    • Fyysinen mittaus (Physical measurement)

Voidaan käyttää, kun fyysinen mittaus on mahdollista, esim. paljonko kaapelia vedetty tai paljonko betonia on valettu

    • Painotettu etappi (Weighted milestone)

Sopii suurempiin kokonaisuuksien mittauksiin, kun työn voi jakaa välietappeihin esim. välituotosten perusteella

 
Valmiusasteen lisäksi myös seuraavat tiedot ovat kiinnostavia:
    • Eteneekö projekti suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa?
    • Mikä on kustannusylitys tai -alitus?
    • Miten paljon projektin on edellä tai jäljessä suunnitellusta aikataulusta?
    • Arviot projektin lopullisista kustannuksista ja päättymisajankohdasta.

 

Nämä tiedot voidaan arvioida yhdistämällä valmiusasteen mittaukset aikataulun ja kustannusten suorituskykymittauksiin esim. hyödyntämällä tuloksen arvo laskentaa (Earned Value Management ja Earned Schedule). Näihin kustannuksiin ja aikatauluun liittyviä arvioita ei voi tehdä luotettavasti, ellei työmäärään perustuva valmiusaste ole tiedossa.

 

Tutustu:

Codemen Oy:n konsultointi palveluun tästä. Ammattitaitoiset projektipäällikkömme varmistavat projektinne onnistumisen. He tuntevat tässä kirjoituksessa käsitellyt sekä muut projektinhallinnan hyvät käytännöt.

Equ Pro:n projektinhallinnan koulutuksiin tästä. Projektinhallinnan koulutuksissa käsittelemme tässä kirjoituksessa käsiteltyjä sekä muita projektinhallinnan hyviä käytäntöjä tarkemmin.

Kirjoittaja toimii Program managerina ja projektipäällikkötiimin vetäjänä Codemen Oy:ssä sekä kouluttajan Equ Pro:ssa. Hänellä on yli 20 vuoden käytännön kokemus projektien ja ohjelmien johtamisesta. Hän on johtanut laajoja kansainvälisiä hankkeita ja ohjelmia, joilla on ollut useita osapuolia useasta yrityksestä ja monesta kansallisuudesta. Hannu tuntee hyvin sekä projektijohtamisen perinteiset että ketterät menetelmät. Hannu on kokenut projektinhallinta-alan kouluttaja ja puhuja kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa

Hannu Blomqvist

Hannu Blomqvist

hannu.blomqvist@codemen.fi

Kirjoittaja toimii Program managerina ja projektipäällikkötiimin vetäjänä Codemen Oy:ssä sekä kouluttajan Equ Pro:ssa. Hänellä on yli 20 vuoden käytännön kokemus projektien ja ohjelmien johtamisesta. Hän on johtanut laajoja kansainvälisiä hankkeita ja ohjelmia, joilla on ollut useita osapuolia useasta yrityksestä ja monesta kansallisuudesta. Hannu tuntee hyvin sekä projektijohtamisen perinteiset että ketterät menetelmät. Hannu on kokenut projektinhallinta-alan kouluttaja ja puhuja kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa.

Share on linkedin
LinkedIn
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
blogi

Caleo – Codemenin kehittämä tuote

Caleo on Codemenin kehittämä tuote asiantuntijapalveluiden tarjoajille ja ostajille. Codemenille ja sen kumppaneille Caleo on kuitenkin paljon enemmän. Tässä blogissa käymme tarkemmin läpi, miten Codemen

blogi

Kasvu Suomen suurimmaksi IT-asiantuntijoiden kumppaniverkostoksi

Codemen sai alkunsa, kun kaksi yrittäjää kohtasivat alan verkostoitumistilaisuudessa ja jakoivat yhteisen ajatuksen, että Suomesta puuttuu toimiva IT-asiantuntijoiden kumppaniverkosto. Erilaisia agentuureja ja verkostomaisia toimijoita oli markkinoilla, mutta perustajat tunnistivat,

Kuvassa: Koodia
blogi

Hannu Blomqvist kertoo Agile Coachin roolista

Hannu Blomqvist kertoo agile coachin roolista Hannu Blomqvist kertoo Agile Coachin roolista. Ketterän valmentajan eli Agile Coachin tehtävä on valmentaa organisaatiota, joka toteuttaa projekteja ketterillä